Keväthangen Kyy Kalervo

Maailman pohjoisin käärme, nimeltä Kalervo matelee hiitaasti talvipesästään kevätauringon läiskälle.

Pälvipaikallaan, puunrungon ympärillä, se pehmittelee kylmän kohmeista suomuniskaansa ja puhisee varoituksiaan läheiselle varikselle.

Kalervolla ei ole vielä nälkä, se tahtoo vain pehmentää sahalaitaista harmaanruskeaa nahkaansa auringon lämmössä. Liikkuminenkin on vielä kohmeisen hidasta. Kun aurinko menee pilveen, matelee Kalervo hitaasti takaisin maanalaiseen pesäänsä. Siellä se uneksii kevätauringosta ja ensimmäisestä talvenjälkeisestä myyräsaaliistaan, joka riittää koko viikon ateriaksi. Sitä ennen se kuitenkin painii kilpakosijoidensa kanssa saadakseen kauneimman kyyneitosen huomion.

Kalervo karttaa ihmisiä, eikä tahallaan pure ketään, ei koiriakaan. Mutta, jos sen päälle astuu, se kyllä puolustautuu. Kalervo haluaa elää rauhallista käärme-elämäänsä matalalla profiililla ja niinpä se varoittaakin lähestyvää ihmistä sihinällään ja usein perääntyy ensin itse.