Äkkiä tänne!

"Äkkiä tänne!" hihkuu pieni metsähiiri suurten kuusten keskellä. Kaikki lähistöllä asuvat metsähiiret liikuttelevat pieniä korviaan äänen suuntaan ja kipittävät nopeasti paikalle.
"Mikä tuo on?" kysyy pienin hiiri.
"Onko se laavu?" kysyy toinen metsähiiri.
"Jos se on jonkun maja?" ehdottaa kolmas paikalle saapunut metsähiiri.
Kaikki hiiret tuijottavat sitä jotain tiukasti nappisilmillään, kunnes yksi heistä ehdottaa:
"Se voi olla huvipuiston laite...ehkä liukumäki."
Kaikki hiiret nyökyttelevät hyväksyvästi.
Sitten pienin heistä kuiskuttaa:
"Laitetaanko muutama kuusenkäpy laskemaan siitä?"
Hiiret raahaavat kolme käpyä liukumäen harjalle ja päästävät ne yksitellen pyörimään alas mäkeä sammalikkoon.
Kaikki taputtavat innoissaan pikkuisia käpäliään, sipisevät ja supisevat ja hypähtelevät, kunnes Metsänhaltija tulee paikalle hienoissa salonkisaappaissaan ja kertoo, että liukumäki on todellakin liukumäki.
Hiiret voisivat laskea siitä heti, kun tulee ensimmäinen pakkasyö. Nyt se ei vielä luista. Sitten kun sataa ensilumi, se lisää luistavuutta. Haltija huomauttaa, että hiirten kannattaisi kerätä vaahteranlehtiä talteen, niitä voisi käyttää liukureina. Salamannopeasti hiiret hajaantuvat eri suuntiin ja Metsänhaltija palaa laulellen kotiinsa, jossa Tapiotar Mielikkinsä odottaa jo miestänsä sovittamaan naavasta neulottua lämmintä villapaitaa.